Mietelmiä

Alla kirjoituksia sairaala-ajalta
Pelko kutoo verkkoihinsa.
Syyllisyys omasta huonoudesta,
epäonnistumisista taistelussa ahdistusta vastaan.
Häpeä epäonnistumisista ja takapakeista.
Häpeä sairaudesta.
Leimautumisen pelko.
Ahdistus, joka puristaa rintaa,
ja muuttuu tuskaksi ja epätoivoksi,
tekee toimintakyvyttömäksi.
Taistelutahto ja halu luovuttaa pyrkivät pintaan vuorotellen,
syrjäyttäen toisen tieltään.
 Halu pärjätä, ja samaan aikaan pelko pärjäämättömyydestä.
Syyllistävät sanat auttavalta taholta kasvattavat
jo valmiiksi kalvavaa syyllisyyttä.
Tunne siitä, ettei minua voida auttaa,
sillä kaikki on jo kokeiltu.
Kaipuu ikuiseen rauhaan.
Suojelusenkelini, mikset nouda jo?

Haluaisin vain luovuttaa ja kuolla.
Tunnen itseni liian pelokkaaksi ja toivottomaksi.
Viiltäminen houkuttaa.
Päivän innokkuus ja voimat ovat kadonneet.
Miksi olen niin huono, että olen joutunut sairaalakierteeseen?
Näen edessäni vain mustuutta, ja pelkoa.
Pakko vain pärjätä.
Haluaisin vain kirjoittaa jäähyväiskirjeen.
Miksi koskaan aloitin tämän kaiken syömishäiriöllä?

Läheisten tuska ja itsemurhan seuraukset raastavat.
Ahdistus tuo mukanaan toivottomuuden.
Paine kotiutumisesta ahdistaa ja pelottaa.